Maailma ilman meitä

Miltä Porvoo näyttäisi, jos ihmiset katoaisivat tänään? Kuinka kauan kestäisi ennen kuin kaupunki näyttäisi siltä, että täällä ei olisi koskaan ihmisiä asunutkaan? Alan Weisman -niminen tietokirjailija vastaa näihin kysymyksiin kirjassaan "Maailma ilman meitä".

Vähän soveltaen kirjan esittelemää tapahtumakulkua / ajatusleikkiä, tapahtuisi jotenkin näin: muutamassa päivässä sähköt katkeaisivat ja kaikki huoltojärjestelmät pettäisivät, jolloin luonto alkaisi valtaa kaikkialla alaa. Tavalliset talot romahtaisivat muutamassa vuodessa, kun niitä ei huollettaisi. Ikkunaan osunut lintu tai pieni vesivahinko olisi kestävimmänkin rakennuksen loppusoitto. Vuosikymmenen tai kahden päästä Porvoota ei tunnistaisi entisekseen. Cittarin asiakkaina olisi pääasiassa villiintyneitä kotikissoja. Hirvet lompsisivat pitkin Porvoon toria, joka näyttäisi enemmän metsäaukealta ja pitäisivät silmällä vanhan porvoon susilaumaa. Porvoon puutalot olisivat palaneet maan tasalle jo ajat sitten. Tuomiokirkon paanukatto olisi palanut (taas) pois, mutta kirkon kivinen runko olisi jäljellä. Itse asiassa kirkon seinät ja päädyt olisivat jäljellä suhteellisen samanlaisina vuosisadankin päästä, vaikka ympärillä olisi pelkkää metsää. Kiviset rakennukset kestävät uskomattoman pitkään.

Kirja pani miettimään kaiken suhteellisuutta, ihmisen touhuamisen ja uurastamisen turhuutta ja sitä mikä kestää. Kirjan voi lukea kuvauksena siitä, miten vääristynyt ihmisen suhde luontoon on. Kirjan  ajatusleikkiä voi hyvin soveltaa omaa elämäänsä monin tavoin. Minkälaisia jälkiä minä jätän tähän maailmaan? Mitä jos minä katoaisin tänään maan päältä, mitä tapahtuisi?

Tossa linkki:  http://www.worldwithoutus.com/did_you_know.html

Jos olet lukenut kirjan, laita kommenttia!

Sananmuunnosta ja syntiä.

Synti ei ole enää muodissa. Tai no onhan se, mutta oikeastaan hieman eri tavalla kuin ennen. Nykyään Suomen arkikielessä ja populaarikulttuurissa viitataan synnillä tai syntisillä asioilla usein herkullisiin ja hekumallisiin asioihin  - ja aika usein kyseessä on viina ja seksi. 

Vihjailevat puheet ja salaliittolaismainen nauru papin läsnäollessa paljastaa karmean totuuden. Valtava määrä ihmisiä uskoo yhä edelleen, että kirkon pääasiallinen moraalikasvatuksen tavoite on, että kukaan ei juo viinaa eikä kukaan harrasta seksiä.

Juuri tämän takia härskejä sananmuunnoksia viljelevästä pastori Luttisesta tuli niin suosittu. Parodia toimii kun vahva onkin heikko, suuri onkin pieni, moraalinvartija onkin itse härskiyden huippu. 

En usko, että lääkäri-Luttinen olisi koskaan päässyt finaaliin asti, vaikka näyttelijä olisi ollut kuinka taitava tahansa.

Television katsojaa johdatetaan vapauttavaan räkänauruun, kun ohjelman käsikirjoituksessa Luttinen näkee unen, jossa hän vapautuu papin kahleistaan seksuaaliseen vapauteen ja taivaassa häntä odottaa julkihomo Jeesus. 

Vaikea sanoa mille silloin nauretaan? Papeille, homoille, Jeesukselle?

Ollaan joka tapauksessa ajauduttu aika kauas sanan "synti" alkuperäisessä merkityksessä, pahuudesta ja itsekkyydestä - niistä asioista, joilla me revimme rikki ihmissuhteita ja suhdettamme Jumalaan.