sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Sananmuunnosta ja syntiä.

Synti ei ole enää muodissa. Tai no onhan se, mutta oikeastaan hieman eri tavalla kuin ennen. Nykyään Suomen arkikielessä ja populaarikulttuurissa viitataan synnillä tai syntisillä asioilla usein herkullisiin ja hekumallisiin asioihin  - ja aika usein kyseessä on viina ja seksi. 

Vihjailevat puheet ja salaliittolaismainen nauru papin läsnäollessa paljastaa karmean totuuden. Valtava määrä ihmisiä uskoo yhä edelleen, että kirkon pääasiallinen moraalikasvatuksen tavoite on, että kukaan ei juo viinaa eikä kukaan harrasta seksiä.

Juuri tämän takia härskejä sananmuunnoksia viljelevästä pastori Luttisesta tuli niin suosittu. Parodia toimii kun vahva onkin heikko, suuri onkin pieni, moraalinvartija onkin itse härskiyden huippu. 

En usko, että lääkäri-Luttinen olisi koskaan päässyt finaaliin asti, vaikka näyttelijä olisi ollut kuinka taitava tahansa.

Television katsojaa johdatetaan vapauttavaan räkänauruun, kun ohjelman käsikirjoituksessa Luttinen näkee unen, jossa hän vapautuu papin kahleistaan seksuaaliseen vapauteen ja taivaassa häntä odottaa julkihomo Jeesus. 

Vaikea sanoa mille silloin nauretaan? Papeille, homoille, Jeesukselle?

Ollaan joka tapauksessa ajauduttu aika kauas sanan "synti" alkuperäisessä merkityksessä, pahuudesta ja itsekkyydestä - niistä asioista, joilla me revimme rikki ihmissuhteita ja suhdettamme Jumalaan. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti